Uskon, että paikkasi on siellä

Valtiopäivämies Kyösti Kallio lähti vuonna 1904 talonpoikaissäädyn edustajaksi Helsinkiin. Nuori isäntä ei tiennyt, että edessä oli yli 30 vuoden ero perheestä ja kotitilasta. Kotona Nivalassa saattoi vierailla vain harvakseltaan, sillä matka oli pitkä ja vaivalloinen. Yhteydenpito Kaisa-vaimoon hoitui kirjeitse. Vastuu kuudesta lapsesta sekä monikymmenpäisestä lehmäkarjasta, 19 hevosesta ja pelloista oli paljolti Kaisan harteilla. Kirjeissä jaettiin niin lehmien poikimiset ja heinänajot kuin tunteetkin. Kyösti koetti tukea, neuvoa ja rohkaista vaimoaan, jota kalvoi alituinen riittämättömyyden tunne väkivahvan anopin rinnalla. Kyöstiä painoi huoli paitsi kotiväestä myös Suomesta, joka eli vaikeimpia aikojaan. Kaisa ja Kyösti Kallion ennen julkaisematon kirjeenvaihto paljastaa, että kirjoittajat ovat julkisuuskuvaansa monitahoisempia. Kirjeet antavat elävän kuvan kulttuurihistoriasta sekä poliittisesta historiasta ja kertovat, miten sata vuotta sitten on selviydytty arjesta ja mistä on ammennettu tekemisen uskoa. Kaisa ja Kyöstin kallion kirjeenvaihto julkaistaan kahdessa osassa. Toinen osa (1918¿1937) ilmestyy syksyllä 2010. Filosofian maisteri Maria-Liisa Kallio on Kaisa ja Kyösti Kallion pojantytär. Hän on syntynyt ja kasvanut Nivalassa Heikkilän talossa, muttei koskaan ehtinyt tavata isoisäänsä. Kaija Valkonen on FM ja toimittaja, jonka alaa ovat kulttuuri ja kirjallisuus. Hän on toimittanut muistelmia sekä muita teoksia.