Tarina rakkaudesta ja pimeydestä

Amos Ozin muistelmateos on traaginen ja koominen tarina kirjailijan suvusta ja Israelin myrskyisästä historiasta. Se on kertomus pojasta, joka kasvaa sodan repimässä Jerusalemissa 40- ja 50-luvuilla, hänen eripuraisista vanhemmistaan ja itäeurooppalaisista isovanhemmistaan. Isä on pikkutarkka ja looginen, äiti unelmoiva romantikko. Pojan lahjakkuus huomataan jo varhain ja hänestä suorastaan odotetaan merkittävää taiteilijaa tai kirjailijaa. Kuin vahingossa hän saakin valmiuksia kirjailijanuralleen jo nuorena: isä viljelee sanaleikkejä ja selittää sanojen syntyä, kun taas äiti kertoo satuja ja kertomuksia kotiseutunsa ihmisten kovista kohtaloista. Sukulaisten ja tuttavien luona hänellä taas on tapana tarkkailla erilaisia ihmistyyppejä ja keksiä heille tarinoita. Kun Amos on 12-vuotias, äiti tekee itsemurhan. Järkyttävä tapaus jää painamaan mieltä ja siihen palataan kirjassa monta kertaa. Viisitoistavuotiaana Amos lähtee kibbutsille, kääntää selkänsä isänsä aatteille ja vaihtaa nimensä Klausnerista Oziksi. Myöhemmin hän menee naimisiin, saa lapsia, ryhtyy kirjailijaksi ja ottaa osaa maansa kuohuvaan politiikkaan. Taitavan kirjailijan elämäkertaa lukee kuin romaania. Henkilökohtaiset kokemukset avaavat näkökulmia Lähi-idän tilanteeseen ja sen taustoihin laajemminkin. Se on tarina toisiinsa törmäävistä kulttuureista, kärsimyksestä ja sitkeydestä, rakkaudesta ja pimeydestä. Amos Oz syntyi 1939 Jerusalemissa. Hän on kirjoittanut yli kaksikymmentä romaania ja lukuisia esseekokoelmia, joita on käännetty kolmellekymmenelle kielelle. Hän on saanut tuotannostaan useita arvostettuja kirjallisuuspalkintoja. Kirjailijantyönsä ohella Oz opettaa kirjallisuutta Ben Gurionin yliopistossa Negevissä. Hän ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja rauhantyöhön toimien aktiivisesti juutalaisten ja arabien kohtaamisen ja rauhallisen rinnakkaiselon puolesta. Oz on naimisissa ja hänellä on kaksi tytärtä ja yksi poika.