Suomalaiset fasistit

"Kiväärin kieli on ainoa maailmankieli, paljon selvempi kuin esperanto tai muut vastaavat potaskat. Siis rasvaa kiväärisi ja kiillota saappaasi." Uraauurtava teos kertoo, mistä suomalaisessa fasismissa oli kyse ja kuinka fasistisilla liikkeillä oli jäsenmääräänsä suurempi vaikutus suomalaiseen yhteiskuntaan 1918-1944. Sana fasismi on noussut kesän 2015 aikana osaksi suomalaista yhteiskunnallista keskustelua. Samalla on pohdittu yhtymäkohtia nykypäivän ja menneen välillä. Tässä kirjassa vetävästi mutta kiihkotta kirjoittavat historioitsijat kartoittavat fasismin paikan Suomen historiassa. Käsittelyssä ovat niin henkilöt, aatteet kuin vaikutuskin. Kirjoittajat näyttävät kuinka fasistinen aatemaailma levisi piilossa julkifasistien selän takana ja sai kannatusta ja tukea elinkeino- ja yhteiskuntaelämässä hyvissä asemissa olleilta henkilöiltä. Teoksesta paljastuu myös ne kohdat, jolloin varsinainen fasistinen kumous oli lähellä. Suomi asettuu osaksi eurooppalaista fasismin historiaa. FT. Aapo Roselius (s. 1975) on tutkinut laajasti Suomen sisällissodan ja 1920- ja 1930-luvun historiaa. Hänen tuotantoonsa kuuluvat muun muassa Teloittajien jäljillä ja Isänmaallinen kevät. Dos. Oula Silvennoinen (s. 1970) tunnetaan erityisesti Suomen toisen maailmansodan aikaisia kipupisteitä luotaavista teoksista kuten Salaiset aseveljet ja Tuntematon Lauri Törni. Dos. Marko Tikka (s. 1970) on kirjoittanut erityisesti sisällissodasta ja sitä seuranneesta ajasta sekä populaarikulttuurista. Teoksia: Koston kevät, Terrorin aika ja Tanssiorkesteri Dallape - suomijatsin legenda 1925-2010.