Seitsemän kummaa veljestä

Siellä kertoi todistaja nähneenstä sellaista, jota missään sanomalehdessä ei woi julkaista. Suur-Savo 1907 Miesrakkaus, luonnoton sukupuoliyhteys ja itsesaastutus olivat peitenimiä, joilla kierrettiin ja kiellettiin homoseksuaalisuutta julkisessa puheessa 1900-luvun alussa. Samasukupuolinen haureus oli Suomessa rikos vuodesta 1894 vuoteen 1971. Seitsemän kummaa veljestä kertoo seitsemän suomalaisen miehen tarinan vuosikymmeniltä, jolloin miesten välistä rakkautta kummasteltiin, väisteltiin, pelättiin ja vihattiin. Miesten veljeys syntyy samasta himosta ja halusta, samasta rikosnimikkeestä ja vastakkainasettelusta suomalaisen yhteiskunnan kanssa. Lukija tutustuu esimerkiksi tuusniemeläiseen kansakoulunopettajaan Juhaniin, kotkalaiseen Tuomakseen luvattomine sunnuntai-illan iloineen, helsinkiläiseen kulttuurihenkilöön ja tuomarismieheen Aapoon sekä vääpeli-Timoon jatkosodassa. Kirjan tarinat kulkevat 1800-luvun lopun maatalousyhteiskunnasta kansainvälistyvän Suomen 1970-luvulle. Ne pohjautuvat satojen tuomittujen miesten oikeustapauksiin, kirjeisiin sekä kunkin ajan tieteelliseen ja lehtikirjoitteluun.