Melkein geisha

Japanissa muodit ja virtaukset voivat muuttua nopeasti, mutta asenteet eivät. FT Minna Eväsoja kävi 1990-luvun alussa japanilaisen teekoulun. Sen jälkeen hän on asunut ja matkustanut Japanissa, opiskellut japanin kieltä ja japanilaista estetiikkaa harvinaiseen tapaan länsimaalaisena japanilaisten joukossa. Tässä kirjassa Eväsoja kertoo mitä on saanut kokea vuosikymmenen aikana. Hän katsoo japanilaista mielenlaatua, japanilaisten asennetta elämään, Kioton arkea, ja näkee länsimaisittain merkillisen, pahimmillaan mielettömän, parhaimmillaan hullunkurisen, ihastuttavan maan. Kirja on kokoelma hersyviä, joskus härskinrohkeita, monesti kauniita ja yleensä hauskoja tarinoita japanilaisesta kulttuurista ja siitä, kun suomalaisnainen kohtaa sen. "Minulle elo Japanissa oli yhtä suurta näytelmää, jossa otin sen roolin, joka minun odotettiinkin ottavan, jotta pysyisin niin "sisäryhmässä" kuin se ulkopuoliselle, gaijinille, vain ylipäätänsä oli mahdollista. Talo Hitsijisarucholla oli turvapaikka, jossa saattoi olla oma itsensä, potkaista kengät pois jalasta ja juosta kuuman ja hikisen päivän päätteeksi jääkaapille, sihauttaa Kirin-oluttölkin auki ja juoda siitä puolet - tölkin suusta, ihan seisaaltaan."