Kuutar ja ikiturso

rakastetuimpien kalevalakorujen jäljillä

Seija Lindström

Aikaisemmin tuntemattomia muinaistaidekuvia, hieroglyfi, petroglyfejä ja kalliomaalauksia Kaakkois-Suomesta ja helsink-nimien alkuperästä tuotekuva
Suurenna kuva

Ehdotettu tuote

Ahokas Hannu

Aikaisemmin tuntemattomia muinaistaidekuvia, hieroglyfi, petroglyfejä...

7,00 €

Toimitus Suomeen 6,90 €

Yhteensä 13,90 €

Käytetty - erinomainen (K4)

Nidottu, kansikuva

2015

Näytetään 1 vaihtoehto

Tyhjennä suodattimet katsoaksesi muita vaihtoehtoja

Tyhjennä suodattimet
  • Tuotekuva Kuutar ja ikiturso : rakastetuimpien kalevalakoruj...

    Aikaisemmin tuntemattomia muinaistaidekuvia, hieroglyfi, petroglyfejä ja kalliomaalauksia Kaakkois-Suomesta ja helsink-nimien alkuperästä

    Nidottu, kansikuva

    2015 / -

    Brahen Antikvariaatti

    4.8/5
    Tuotekuva Kuutar ja ikiturso : rakastetuimpien kalevalakoruj...
    1 kpl

    Erinomainen (K4)

    7,00 €
  • Painos

    Painovuosi

    2015

    Sidosasu

    Nidottu, kansikuva

    Sivumäärä

    40

    Kustantaja

    Kave

    Tuoteryhmä

    Historia

    Tuotteen mitat

    -

    Lisätiedot

    Kirja esittelee sanoin ja kuvin kivipintaan uurrettuja petroglyfejä tai uurrettuja ja päälle maalattuja kuvioita sekä yhtä pelkästään maalattua kuviopintaa. Kaksi kuvioiden tekopaikoista on luolissa Virolahdella, yksi petroglyfeistä on Iitissä pysty- ja toinen Kouvolan Elimäellä vaakakalliopinnassa. Virolahdella maaliainetta on sivelty kalan pyrstöllä tai evällä, josta on muinaismaaliin uponneena jäänyt eväruotoa. Muinaismaalin alkuaineet viittaavat eliöperäisiin maalin komponentteihin. Virolahden pelkästään uurtamalla toteutettu rivimäinen kuviosarja esittänee aikansa suurmiehen elämän kohokohtia, saavutuksia ja keksintöjä ja päättyy kivipinnan kaltevuuden myötä konkreettisesti alaspäin auringonlaskun sektoriin, mikä viitannee uskomukseen siirtymiseen vainajalaan. Kuviosarjaa voidaan pitää pyhänä kuvakirjoituksena, hieroglyfinä, ja on siten ainut Suomesta tunnettu. Luolan toinen, kalliokuvaksi erittäin laaja, uurrettu ja päälle maalattu kuvio esittänee meteorin lentoa. Mahdollisesti kyseessä on Viron Saarenmaalle törmänneen ja osiin hajonneen esihistoriallisen Kaalin meteoriitin lennon kuvaus Virolahden perspektiivistä. Virolahden kuvien arvellaan olevan ajalta, jolloin noin 400 metrin päässä oli kivikaudelle ajoitettu asumus. Elimäen petroglyfi kuvannee hevosta ja ratsastajaa ja se osoittautuu olevan keskiaikaisen ratsutien varressa. Iitin petroglyfi on ajoittamaton. Toisessa Virolahden luolassa on kalliomaalauksen fragmentteja, joista parhaasta voi hahmottaa sorsan tai hanhen muodon. Virolahden kaksi helsink-pohjaista paikannimeä johtivat kirjoittajan selvittämään Suomen helsink-nimistön jakautuman, joka painottuu rannikoille ja saaristoon. Helsink-paikannimiä johdannaisineen löytyi 69. Helsink-sanan osoitetaan tarkoittaneen jotain vesiriistalintua Itämeren keskiaikaisessa kaupassa ja pohjoismaisissa germaanikielissä helsing voi edelleen tarkoittaa hanhea ja paikoin haahkaa. Etymologialtaan se perustuu kaulaa merkitsevään hals-sanaan. Virolahden Helsinksuo on todennäköisesti ollut aikoinaan hanhen pesimä- ja pyydystysaluetta. Pääkaupunkimmekin nimi pohjautuu kyseisiin riistalintuihin. - Kirja on ilmestynyt sarjan kuudentena osana ja on suomenkielinen ja varustettu englanninkielisellä abstraktilla. Sivuja on 63, toisinaan moniosaisia kuvia 33, kirjallisuusviitteitä 190.
    Tuote lisätty myyntiin 9/24/2022. Tuotetietoja muokattu viimeksi 9/24/2022.
    Tuote-id: 632ea9c690954dd1729b0873
    Aikaisemmin tuntemattomia muinaistaidekuvia, hieroglyfi, petroglyfejä ja kalliomaalauksia Kaakkois-Suomesta ja helsink-nimien alkuperästä tuotekuva
    Suurenna kuva
    Tuote lisätty myyntiin 9/24/2022. Tuotetietoja muokattu viimeksi 9/24/2022.

Tiedot

Kustantaja/julkaisija

Nemo

Sidosasu

Sidottu, kansipaperi

ISBN

9522400564

9789522400567

Tuoteryhmät

Taide, arkkitehtuuri, muotoilu, sisustus

Kieli

suomi

Muut tekijät

Unto Salo

Alkuperäinen nimi

-

Esittely

Kalevala Korun pitkäaikainen korusuunnittelija Seija Lindström ja arkeologian professori Unto Salo valottavat
Kuutar ja ikiturso -kirjassa suosituimpien Kalevala-korujen taustoja, Lindström mielikuvituksen voimalla ja Salo
kulttuurihistoriallisia yhteyksiä luoden. Rautakaudella Suomi oli köyhä rajamaa, jossa ei kyetty elättämään taitavia hopeaseppiä. Sen sijaan suomalaiset pyysivät turkiksia, joita he vaihtoivat muualta tuotuihin koruihin. Näin koruissa on saatu vaikutteita Antiikin Roomasta asti germaanisten heimojen ja skandinaavien välityksellä. Niinpä roomalaisesta leijonasta on saattanut pohjoisessa muotoutua mursua muistuttava ikiturso ja aurinkomotiivin yleistyminen on kertonut kristinuskon leviämisestä ja sunnuntain muuttumisesta pyhäpäiväksi. Kuutar ja ikiturso on kulttuurihistoriallinen sukellus suosituimpien korujemme historiaan. Runsaasti kuvitetussa teoksessa on Seija Lindströmin loisteliaita viivapiirroksia, valokuvia arkeologisista löydöistä, kulttuurihistoriallista kuvallista aineistoa ja historiallisia valokuvia. Se on hieno lahjakirja koruista ja niiden historiasta kiinnostuneelle lukijalle. Kirja juhlistaa Kalevalaisten naisten liiton 75-vuotista historiaa.

Tuote-ehdotukset

Ehdotukset perustuvat esitetyn tuotteen tekijään, tuoteryhmään tai aiheisiin.

Kirja-arvostelut teoksesta Kuutar ja ikiturso

Tälle teokselle ei ole vielä kirjoitettu yhtään arvostelua. Haluatko kirjoittaa ensimmäisen arvostelun?

Kirjoita oma kirja-arvostelusi