Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa

On vähemmän tunnettua, että 1300-luvulta lähtien kuka tahansa on voinut tilata itselleen oman henkilövaakunan. Sukututkimusharrastuksen ja sukuseuratoiminnan yleistyttyä vaakunarekisteröintien määrä on kasvanut voimakkaasti 1980-luvun lopulta lähtien. Tällä hetkellä vaakunarekisteriin on Suomessa merkitty jo yli 1 600 modernia henkilö- ja sukuvaakunaa. Monet kansainväliset ritarikunnat ovat ritarimerkkejä myöntäessään edellyttäneet aatelittomilta kunniamerkkien saajilta ns. porvarisvaakunoiden teettämistä. Henkilö- ja sukuvaakunat Suomessa on heraldiikan ja vaakunatutkimuksen perusteos, joka tarkastelee vaakunoiden käyttöä ja kehitystä 1200-luvun sineteistä moderneihin porvarisvaakunoihin. Teos tarjoaa paitsi uusinta tietoa Suomessa käytetyistä henkilö- ja sukuvaakunoista myös uusia näkökulmia niiden tutkimukseen niin historian, taidehistorian, arkeologian kuin genealogiankin aloilta. Se toimii myös metodioppaana. Kirjassa on värikuvat yli 200 vaakunasta. Aihepiiri ulottuu Turun linnanpäällikkö Lyder van Kyrenin vaakunasinetistä jalkaväenkenraali Aarne Sihvon vaakunaan, Fleming-suvun vaakunan legendaarisesta alkuperästä Ramsay-suvun vaakunan skotlantilaisiin juuriin ja Mannerheim- sukujen vaakunoiden syntyvaiheista presidentti Tarja Halosen vaakunaan.