Kummisedän hautajaiset

Tapani Bagge on romaaneissaan juuttunut hämeenlinnalaisiin kortteleihin - tai pikemminkin syrjäkujille. Nyt jo kuudennessa Hämeeseen sijoittuvassa rikosromaanissa Kummisedän hautajaiset on koolla jälleen vanha remmi. Pikkukaupungin idyllissä poliisin ja rikollisen liitto on saumaton, kun poliisi-Leilalla ja exrosvo Allulla on jo vuoden vanha poika. Leilan kummisetä, petosmies ja puolipäiväjuoppo Veikko on räjähtänyt oudosti huussinsa mukana taivaan tuuliin ja testamentannut mökkinsä Leilalle. Mökin lunastus ei sujukaan ihan suunnitelmien mukaan, ja sen vanhaa perinnemaisemaa rehevöittää nykyisin maitohorsman sijaan kannabis. Leila alkaa epäillä, että perintömökin naapuritilan epämääräiset viljelykset liittyvät sedän kuolemaan. Kun vielä parin kirjan ajan Vanajavedessä marinoitunut rikollispomo Ozzyn pikkuveljen ruumis pulpahtaa pintaan, alkavat myös vanhat kaunat kuplia pinnan alta: on aika kostaa. Isolan kartanon dekkarikurssilla rikosylikomisario Kukkamäki kehittelee dekkaria, joka vihdoin paljastaisi kuinka tappavan tylsää poliisityö on, varsinkin hallintopuolella, jossa suurimpia vaaroja ovat peräpukamat ja paperihaavaonnettomuudet. Kurssi todistaa kuitenkin sen, että missään ei voi olla rauhassa poliisin työltä, sillä Hämeenlinnan seudulta alkaa kiihtyvällä tahdilla löytyä ruumiita ja spiidikätköjä. Rikollispomo Hurmeen uudet kilpimiehet ovat puolestaan kadottaneet laukullisen pomonsa rahoja, ja sitä jäljittämään Hurme palkkaa kenetkäs muun kuin Allun, joka on vannonut poliisipuolisolleen pysyvänsä kaidalla tiellä. Tarinan pyörteissä aiheuttavat sekaannusta myös puhaltajaässä Jarkka, Iso T ja Shakki-Matti Grönholm, Hämeenlinnan juopoin yksityisetsivä. Kun vielä kuopattu kummisetä palaa kummittelemaan, alkaa hämeenlinnalainen dekkarikeitto olla valmis. Tapani Bagge yllättää jälleen kerran kurvikkailla juonenkäänteillään eikä petä hänen rosoisen elämänkuvansa ja mustaakin tummemman huumorin ystäviä.